Jos jokin kriisi pysäyttäisi ruoan tuotannon Suomessa, riittäisikö suomalaisille ruokaa? Kysymys on ajankohtainen, mutta huoli on onneksi aiheeton. Agrologit pitävät huolen siitä, että Suomessa tuotetaan jatkossakin riittävästi korkealaatuisia elintarvikkeita.
Suo, kuokka ja Jussi -tekniikka on mennyttä aikaa. Nykyisin apuna käytetään modernia teknologiaa ja digitalisaatiota – sekä tietysti korkeakoulutettujen agrologien osaamista.
Osaajille on kysyntää
– Agrologit työllistyvät monenlaisiin tehtäviin. Erilaisia ammattinimikkeitä on toista sataa. Savoniasta valmistuneista agrologeista yli puolet työllistyy nykyisin muihin kuin maatalousyrittäjän tehtäviin, Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Petri Kainulainen kertoo.
Agrologit ovat mukana ruoantuotantoketjussa pelloilta ruokapöytään. He työskentelevät luonnonvara-alan yrittäjinä tai asiantuntijoina muun muassa neuvonnan, maatalouskaupan, hallinnon, rahoitusalan, kehittämishankkeiden ja koulutuksen parissa. Agrologien osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kotimaista ruoantuotantoa voidaan kehittää edelleen.
– Ruoantuotannossa pitää osata ottaa huomioon muutokset kuluttajatottumuksissa, jotta suomalaisia voidaan palvella mahdollisimman hyvin. Uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen ovat osa agrologin työtä ja opintoja, ruokaliiketoiminnan projektiasiantuntija Krista Jauhiainen sanoo.
Ruoantuotannon teknistyessä luonnonvara-alan osaajille ja kehittäjille on työelämässä jatkuva tarve. Mistään pienestä toimialasta ei ole kyse. Maatalous työllistää suoraan lähes 100 000 ihmistä ja vaikuttaa yli 300 000 ihmisen työllisyyteen. Itä-Suomessa agrologikoulutuksesta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Yksi Savonian sateliittikampuksista sijaitsee Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella.
Toisen asteen opintoja Harjun oppimiskeskuksessa
Agrologiksi tähtääville Harju oppimiskeskus tarjoaa hyvän pohjakoulutuksen. Harju on toisen asteen luonnonvara-alan oppilaitos, liki tuhannen hehtaarin kartanomiljöössä. Harjussa annetaan maatalouden ammatillisen koulutuksen lisäksi opetusta hevostaloudessa, puutarha-alalla, metsäalalla sekä luonto- ja ympäristöaloilla.
– Koko tutkinnon lisäksi on mahdollista suorittaa vain tutkinnon osiakin. Moni palaakin meille täydentämään aiemmin suoritettua perustutkintoa erilaisilla tutkinnon osilla, kertoo Harjun va. apulaisrehtori Jaana Väyrynen.
Luonnonvara-aloja varten Harju on erityinen ympäristö. Opetuspelot ja -metsät sekä pihapiirin upeat puistoalueet antavat opiskelijoilla mahdollisuuden käytännön harjoitteluun.
– Meillä on aitoja ja oikeita oppimisympäristöjä, jossa opiskelijat voivat kehittää osaamistaan, Väyrynen jatkaa.
Harjun aktiivinen yhteistyö muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä työelämäverkostojen kanssa tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuksia eri alojen uusimman tiedon hyödyntämiseen sekä lisää valinnanvaraa opintotarjontaan. Korkeakouluopinnoista kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa perustutkinnon ohella Savoniassa väyläopintoja, jotka liitetään osaksi perustutkintoa ja pystytään myös hyväksi lukemaan osaksi agrologin tutkintoa.
Harjuun voi hakea opiskelemaan joko yhteishaussa tai jatkuvassa haussa ympäri vuoden.
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon 20.2. – 19.3.2024 ja korkeakoulujen yhteishaku 13.–27.3.2024.
