Harjun oppimiskeskuksen 130. toimintavuosi avattiin 1.11. vihkimällä
käyttöön Harjun vastavalmistunut aktiivipihatto. Samalla mahdollistettiin
ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa täysin uudenlainen
oppimisympäristö alalle. Juhlavuoden teemaksi onkin haluttu nostaa:
Edelläkävijä jo 130 vuotta.
– Koulutustarjontaa on jatkuvasti kehitetty ympäröivän yhteiskunnan ja
elinkeinoelämän muutoksiin ja tarpeisiin vastaten, rehtori Mika Palosara sanoo.
Jo ennen varsinaista ammatillista koulutustoimintaa Harju eli aikaansa edellä.
Harjusta rakennettiin päämäärätietoisesti mallitilaa, jonka ensisijainen tarkoitus oli
olla esimerkki eikä tuottaa voittoa. Maanviljelyskoulu Harjuun perustettiin aikaan,
jolloin Suomessa nähtiin nälkää oikeanlaisen ammattitaidon puuttumisen vuoksi.
Vuosituhannen vaihteessa Harjun oppimiskeskuksessa suuntauduttiin
strategisesti hevosalan koulutukseen. Viime vuosina koulutusaloja on taas lisätty
ja investoitu rohkeasti ajanmukaisiin ja laadukkaisiin oppimisympäristöihin.
Esimerkkejä näistä ovat hevos- ja maatalousalan oppimisympäristönä toimiva
aktiivipihatto, luonto- ja ympäristöalan sekä matkailun tarpeisiin vastaava
Vahtivuoren luonnonnäyttämö ja puutarha-alan oppimisympäristön kehittäminen
puistoalueiden vesiaiherakentamisen myötä.
-Voidaan hyvällä omalla tunnolla ja perustellusti sanoa, että Harju on eturivin
luonnonvara-alan oppilaitos ja kehittämistoimenpiteillään usein edelläkävijä,
Palosara toteaa.
Rehtori uskoo, että säilyäkseen laadukkaana koulutuspalvelun ja työvoiman
tuottajana oppilaitoksen on välttämätöntä uudistua aika ajoin.
-Muutokset vaativat oppilaitoksilta rohkeutta ja taistelutahtoa, mutta tuovat aina
uusia mahdollisuuksia. On oltava kykyä ja rohkeutta kyseenalaistaa olemassa
olevaa toimintaa sekä visiointikykyä kehittää sitä, Mika Palosara toteaa.
Rehtori näkee Harjun oppimiskeskuksen tulevaisuuden valoisana.
-Olemme toteuttamassa mielenkiintoisia kehittämiskohteita niin koulutuksen kuin
matkailun saralla. Oppimiskeskuksen hallitus on tukenut rohkeitakin ratkaisuja,
minkä vuoksi olemme päässeet hyvään ja kehitysmyönteiseen vaiheeseen. Kohonneet hakijamäärät kertovat, että olemme valinneet oikean tien.
Henkilöstökin on ollut hyvin tässä mukana, hän kiittää.
Rehtori Mika Palosaran mielestä 130 toimintavuotta on syytäkin juhlia.
– Pitkä historia ei ole muuttuvassa maailmassa itsestään selvyys. Oikeat
strategiset päätökset ja päivittäiset toimet ovat tuoneet meidät tähän ja
aikomuksemme on menestyä jatkossakin, Mika Palosara sanoo.
Juhlavuosi tarjosi myös tilaisuuden muistella ja tavata niitä henkilöitä,
kumppaneita ja sidosryhmiä, jotka ovat olleet mukana ja tukemassa Harjun
toimintaa. Oppimiskeskuksen 130-vuotisjuhla perjantaina 1.11. olikin kaikille
avoin. Ennen juhlaa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Harjun uuteen
aktiivipihattoon.
Varsinaiset juhlallisuudet aloitettiin aktiivipihaton vihkimisellä käyttöön.
Vihkimisen suoritti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Tämän jälkeen
siirryttiin ohjelmalliseen 130-vuotisjuhlaan juhlasaliin, missä tervehdyksensä
juhlaan toivat ministerin lisäksi Kymenlaakson kehittämisen näköalapaikalla
työskentelevä maakuntajohtaja Jaakko Mikkola ja Virolahden kunnanjohtaja
Osmo Havuaho. Huomionosoituksilla muistettiin myös merkittäviä yhteistyötahoja vuosien varrelta. Päivä päätettiin juhlakahvituksella Harjun Hovin kartanomiljöössä.
Lisätietoja:
Mika Palosara, rehtori, mika.palosara@harjunopk.fi, p. 044 0232 980
Harjun oppimiskeskus on tarjonnut korkealaatuista koulutusta jo vuodesta 1889.
Tänä päivänä Harjun oppimiskeskus tarjoaa hevostalouden, luonto- ja
ympäristöalan, maa- ja metsätalouden sekä puutarha-alan ammatillista
koulutusta ja matkailupalveluita. Harjun oppimiskeskuksen omistavat
Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto, MTK-Kaakkois-Suomi, MTK –
Kaakko, Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto ry, Kauppapuutarhaliitto,
Kymenlaakson piiri, Pro Agria Etelä-Suomi sekä Virolahden, Miehikkälän ja
Pyhtään kunnat ja Haminan ja Kotkan kaupungit.
