Harjun oppimiskeskuksen historia
Elfvingien aika 1700-luvun lopulta alkaen
Katariina Suuren aikoihin 1700-luvun lopulla Viipurissa toimiva kollegiasessori Johan Henric Elfving oli saanut Harjun tilaan asukasoikeuden eli käytännössä katsoen omistuskirjan. Johanin poika Anton Elfving nimitettiin vuonna 1812 Kymin kihlakunnan kruununvoudiksi ja hän päätti asettua asumaan Harjuun. Hän rakennutti tilalle päärakennuksen ja muita talousrakennuksia ja näin Harjun tarina sai alkunsa. Harju ei siis ole lahjoitusmaatalo eikä edes perintötila, vaan kruununtila, jota ylläpidettiin virkapalkalla.
Baeckmannien aika vuosina 1833-1870
Suurkartanon Harjusta teki Fredrik Wilhelm Baeckman, joka vaiherikkaan armeijauran jälkeen sai perinnön Englannista ja osti vuonna 1833 perintörahoillaan Harjun sekä Harjun ympärysmaita. Hän hankki lisää lehmiä, lampaita ja sikoja, kuivatti soita (mm. Suurkorven 35ha) viljelysmaaksi. Vuonna 1846 Harjuun tulivat valtion laskuun Skotlannista ostetut, Suomen ensimmäiset ayshire-rotuiset sonni ja kaksi lehmää. 10 vuotta myöhemmin Harjussa siirryttiin uuteen ruokintamenetelmään eli sisäruokintaan myös laidunaikana. Tuotantotulokset olivat mahtavat. 1860-luvun lopulla rakennettin meijeri, jossa valmistettu voi myytiin pääsääntöisesti Pietariin.
Vuonna 1853 tilan vetovastuu siirtyi Fredrikin poika Woldemarille, joka alkoi kunnostamaan tilan peltoja sarkajaoin, salaojituksin ja kiertoviljelyin. Harjun hovin pellot olivat ensimmäisiä tiiliputkilla salaojitettuja peltoja Suomessa. Tilalla oli lisäksi nahanparkkaamo, mylly ja viinanpolttimo, joka tuotti yli 37 000 litraa viinaa. Samoihin aikoihin ryhdyttiin rakentamaan olutpanimoa, mutta Virolahden kunta suhtautui erittäin kielteisesti oluen myyntiin ja panimon tuotto oli huono. Kauppaa käytiin Pietariin sekä Englantiin, ja nahkavuotia vietiin jopa Etelä-Afrikkaan. Woldemar rakensi suunnitelmallisesti isänsä viitoittamana Harjusta mallitilaa, jonka oli tarkoitus olla esimerkki eikä ensisijaisesti tuottaa voittoa. Vuonna 1861 tsaari myönsikin hänelle maanviljelysneuvoksen arvon.
Kinkerikunnan kokouksessa päätettiin perustaa pitäjään kouluopetusta ja vuonna 1857 aloitti Harjuun kuuluvalla Haililan talon saunalla Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Seuraavana vuonna oli perustettu koulu myös tytöille.
Uudistukset maksoivat Woldemarille liian paljon ja hän ajautui konkurssiin vuonna 1870. Tila huutokaupattiin ja sen osti Haminassa asuva venäläinen kauppias Konstantin Aladdin.
Von Knorringin aika vuosina 1873–1884
Aladdin myi menestyneenä kauppiaana Harjun melko pian eteenpäin. Vuonna 1873 virolaiseen aatelistoon kuulunut Adam von Knorring osti Harjun vaimonsa kanssa. Hän kehitti erityisesti meijerin toimintaa, joka siirtyi uusiin sveitsiläisiin valmistusmenetelmiin ja tuotteet voittivat vuoden yleisessä maanviljelysnäyttelyssä mitalin ”hyvyytensä ansiosta”. Brie, Cambert ja Nachtschatel -juustoa vietiin mm. Pietariin.
Valitettavasti von Knorring menehtyi Harjussa jo 35-vuotiaana ja juustojen markkinointikehitys jäi kesken. Nuori leski koki ison tilan pitämisen liian raskaana ja kauppasi tilan valtiolle, joka vuoden tinkimisen jälkeen vuonna 1885 osti 6400 ha:n tilan 400 000 markalla.
Suomen valtion aika vuosina 1884–1995
Alustalaistiloista 43 kpl myytiin isännille. Harjuun perustettiin maatalousoppilaitos vuonna 1889, sillä laajassa Viipurin läänissä katsottiin olevan liian vähän maatalouskoulutusta antavia oppilaitoksia. Opiskelu alkoi 1.11.1889, jolloin palkollissäännön mukainen renkien palveluvuosi alkoi.
Opetuksessa korostui tieteellisyys ja sen takia oppilailta edellytettiin kansakoulun oppimäärän täydellistä suorittamista. Oppilaista 25-30 oli sisäoppilasta, joiden lisäksi lähikylistä otettiin ulko-oppilaita, jotka saivat seurata koulun teoreettista opetusta. Tilalla oli tuolloin yli 100 lypsävää eläintä, uusi 30 sian sikala ja uusi meijeri sveitsiläisen juuston valmistukseen. Meijerissä oli kaksi asuntoa; toinen navettatytöille ja toinen 10 oppilaalle. Vuonna 1896 Harju oli yksi viidestä maanviljelyskoulusta, joissa aloitettiin uusi kaksivuotinen karjanhoitajakoulu.
Uusi koulu oli menestys. Maamiestalvikurssit olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa ja pian niitä ruvettiin pitämään muuallakin. Harju tarjosi monille kansakoulun käyneille hyvän jatkokoulutuspaikan, jossa menestyminen toi vakinaisen ammatin ja mahdollisuuden jopa sosiaalisen aseman nostoon. Kouluun otettiin noin puolet hakijoista. Ensimmäisinä vuosina oppilaat tulivat ympäri Suomea, mutta erityisesti maataloudellisesti kehittyneistä Uudenmaan, Hämeen ja Lounais-Suomen lääneistä.
Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon vuonna 1996 Harjun oppimiskeskus Oy:lle, jonka osakkeista puolet on lähikuntien omistuksessa ja toisen puolen omistavat alan järjestöt, kuten MTK, ProAgria ja hevosjalostusliitto. Koulutilan nykykoko on noin 900 ha, josta metsää noin 700 ha. Alueet ovat yhteyskäytössä ns. kolmikannalla, eli Harjulla, Reserviupseerikoululla ja Metsähallituksella. RUK järjestää harjoituksia ahkerasti pelloilla ja metsissä.
Harjun oppimiskeskus nykypäivänä
Oppilaitoksella on erinomaiset puitteet monipuolisen koulutuksen järjestämiseen. Harjun 900 hehtaarin koulutilan alueella on toista sataa karsinapaikkaa ja opetuskäytössä noin 40 hevosen lisäksi kaksi maneesia, kaksi ratsastuskenttää, täysimittainen harjoitusravirata, valjakko- ja maastoesterata, kaksi hevosten kävelytyskonetta, aktiivipihatto sekä kaksi uuden sukupolven esteratsastussimulaattoria.
Opiskelijoiden käytössä on lähes 7 hehtaarin puistoalueiden, kasvimaiden ja arboretumin lisäksi myös puistotyöhalli ja kukkasidontaluokka. Tutustu koulutuksiin ja hae opiskelemaan!
Harju tarjoaa idyllisessä kartanomiljöössä monipuoliset mahdollisuudet retkien, kokousten, leirien ja juhlien järjestämiselle. Kauniit rantamaisemat Suomenlahden rannalla sekä itärajan historia ja kulttuuri ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia.
Harjusta löytyy 200 majoituspaikkaa, monipuoliset ravintolapalvelut, kokous- ja juhlapalvelut sekä laaja kirjo erilaisia ohjelmapalveluita aina ratsastustunneista kalliolaskeutumiseen saakka! Tutustu palveluihimme ja suunnitellaan yhdessä juuri teille sopiva kokonaisuus!
