Pelastetaan suomalainen ruoantuotanto – agrologikoulutus antaa siihen osaamisen

Agrologit pitävät huolen, että Suomessa tuotetaan jatkossakin riittävästi korkealaatuisia elintarvikkeita

Jos jokin kriisi pysäyttäisi ruoan tuotannon Suomessa, riittäisikö suomalaisille ruokaa?

Kysymys on ajankohtainen, mutta huoli on onneksi aiheeton. Agrologit pitävät huolen siitä, että Suomessa tuotetaan jatkossakin riittävästi korkealaatuisia elintarvikkeita.

Suo, kuokka ja Jussi -tekniikka on mennyttä aikaa. Nykyisin apuna käytetään modernia teknologiaa ja digitalisaatiota – sekä tietysti korkeakoulutettujen agrologien osaamista.

– Agrologit työllistyvät todella monenlaisiin tehtäviin. Erilaisia ammattinimikkeitä on toista sataa. Savoniasta valmistuneista agrologeista yli puolet työllistyy nykyisin muihin kuin maatalousyrittäjän tehtäviin, Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Petri Kainulainen kertoo.

Agrologit ovat mukana ruoantuotantoketjussa pelloilta ruokapöytään. He työskentelevät luonnonvara-alan yrittäjinä tai asiantuntijoina muun muassa neuvonnan, maatalouskaupan, hallinnon, rahoitusalan, kehittämishankkeiden ja koulutuksen parissa.

Agrologien osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kotimaista ruoantuotantoa voidaan kehittää edelleen.

– Ruoantuotannossa pitää osata ottaa huomioon muutokset kuluttajatottumuksissa, jotta suomalaisia voidaan palvella mahdollisimman hyvin. Uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen osa agrologin työtä ja opintoja, ruokaliiketoiminnan projektiasiantuntija Krista Jauhiainen sanoo.

Vastuullisuus keskeistä

Vastuullisuus on koko yhteiskuntaa läpileikkaava teema. Ruoantuotannossa aihe näkyy muun muassa kasvaneena kiinnostuksena ruoan alkuperää kohtaan.
– Ihmiset haluavat tietää tarkemmin mistä raaka-aineet tulevat ja missä ruoka on valmistettu. Ravintolassa tai ruokakaupassa voi hyvin tiedustella, mikä on ruoan kotimaisuusaste, luonnonvara-alan yliopettaja Heli Wahlroos sanoo.

Luonnonvara-alalle kiinnostus ruoan alkuperään on valtava mahdollisuus: Suomessa vastuullisesti tuotetulle ruoalle on kysyntää nyt ja jatkossa.
– Suomessa ruoantuotanto on tarkasti säänneltyä. Ruoka on laadukasta ja turvallista, ja tuotantoeläinten hyvinvointi sekä mahdolliset ympäristövaikutukset osataan huomioida hyvin.

Lisäksi suomalainen ruoantuotanto on korkeasti koulutettujen osaajien käsissä. Maatalousyrittäjistä noin 40 prosentilla on korkeakoulututkinto.
– Koulutuksen myötä osaaminen kasvaa. Alalla toimivat osaavat huomioida ympäristökysymykset sekä eläinten hyvinvoinnin entistäkin paremmin.

Osaajille on kysyntää

Ruoantuotannon teknistyessä luonnonvara-alan osaajille ja kehittäjille on työelämässä jatkuva tarve.
– Alan teknologia kehittyy huimaa vauhtia, joten asiantuntija- ja kehittämisosaamiselle on työelämässä huutava pula, Kainulainen sanoo.

Mistään pienestä toimialasta ei ole kyse. Maatalous työllistää suoraan lähes 100 000 ihmistä ja vaikuttaa yli 300 000 ihmisen työllisyyteen. Agrologeille on kysyntää.
– Koulutus ei todellakaan ole paperinmakuista, vaan opinnot linkittyvät suoraan työelämään ja teemme paljon käytännönläheisiä tehtäviä. Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö tekee oppimisesta mielekästä, äskettäin Savoniasta agrologiksi valmistunut Jauhiainen kertoo.

Parhaillaan Jauhiainen työskentelee alan kehittämistehtävissä: Savonia-ammattikorkeakoulun ruokaliiketoiminnan projektiasiantuntijana.

Opiskele agrologiksi

Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa agrologikoulutusta myös Kymenlaaksossa. Monimuotototeutukseen on mahdollista osallistua pienryhmässä, joka toteutetaan kysynnän mukaan Virolahdella niin, että lähiopetuspiste sijaitsee Harjun oppimiskeskuksessa. Monimuotototeutukseen haettaessa koulutuspaikkakunta on kuitenkin Iisalmi. Opiskelijatyytyväisyyskyselyissä Savonian agrologiopiskelijat ovat olleet pitkään Suomen kärkikastia. Vuonna 2022 Savonian agrologiopiskelijoiden opiskelijatyytyväisyyskyselyn tulos oli 6,1, asteikolla 1–7.

Opiskele agrologiksi! Hae kevään 2024 toisessa yhteishaussa Savoniaan 13.–27.3.2024 savonia.fi/agrologi