Agrologikoulutuksen uusi suuntautumisvaihtoehto agroteknologia tuottaa kaivattua osaamista työelämän tarpeisiin.
–Koulutusorganisaatiollemme tuli työantajilta laajalti viestiä, että maatalouden teknologiaosaajista on huutava pula ja tulevaisuudessa vielä suurempi. Jo tämän päivän teknologioiden käyttäminen on haasteellista, saati uuden kehittäminen, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen.
Savonia aloitti agrologien koulutuksen Virolahdella yhteistyössä Harjun oppimiskeskuksen kanssa syksyllä 2020. Agrologeja ei tätä ennen koulutettu Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Samalla mahdollistettiin luonnonvara-alan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille jatko-opintomahdollisuus lähellä. Kaakonkulman lisäksi opiskelijoita koulutukseen on saatu eri paikkakunnilta Etelä-Suomesta.
Agrologin tutkinto valmistaa toimimaan ruoantuotannon, maaseutuelinkeinojen ja agroteknologian asiantuntijana sekä työskentelemään vastuullisesti ja kestävästi, hyödyntäen tarkoituksenmukaisia tuotantovälineitä ja teknologiaa.
–Agroteknologian osaamista tarvitaan esimerkiksi täsmäviljelyn ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Agroteknologiaan suuntautuneet työskentelevät todennäköisesti maatalouskonekaupassa ja maatalouden teknologiaa kehittävissä ja valmistavissa yrityksissä, Kainulainen kuvailee.
Opinnoissa on mahdollista valita myös maatalousyrittäjäksi tai asiantuntijaksi suuntautuminen.
Vaikka virallinen koulutuspaikkakunta on Iisalmi, on Kymenlaaksossa koulutuksen monimuotototeutukseen mahdollista osallistua pienryhmässä Virolahdella. Koulutukseen haetaan kevään 2023 toisessa yhteishaussa 15.03. – 30.03.2023.
– Savonian agrologikoulutukseen voi osallistua niin sanotuista kotipesistä, joista yksi on Harjun oppimiskeskuksen tiloissa. Monimuotoisesti opiskeleville kontaktiopetusta on noin viikon verran kuukaudessa. Tällöin ryhmä kokoontuu opiskelemaan asioita opettajajohtoisesti. Muina aikoina opiskelu on yleensä yksilö- tai ryhmätyöskentelyä opiskelijoiden oman aikataulun mukaisesti. Tentit ja harjoitustyöt tehdään sähköisellä oppimisalustalla, joka mahdollistaa varsin joustavan opintojen ajoittamisen, kertoo luonnonvara-alan yliopettaja Heli Wahlroos.
– Yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja tavoitteena on käynnistää noin kymmenen opiskelijan ryhmä joka vuosi. Ensimmäiset Harjusta käsin opiskelleet agrologit valmistuvat näillä näkymin keväällä 2024, Petri Kainulainen kertoo.
Ammatillisen oppimiskeskuksen verkostoituminen korkea-asteen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa avaa erilaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kehittämishankkeisiin.
–Ruuantuotanto on kovassa murroksessa ja haasteiden edessä, muun muassa ilmastonmuutokseen ja maatalouden kannattavuuteen liittyen. Ajankohtaisinta on tällä hetkellä maatilojen kannattavuuden varmistaminen siten, että kotimainen ruuantuotanto varmistetaan, Petri Kainulainen tiivistää.
– Koulutuksessa tuodaankin esiin resurssiviisautta, erilaisia tuotannon vaihtoehtoja, yrittäjän valinnanmahdollisuuksia ja kiertotaloutta. Huoltovarmuus liittyy paitsi mahdollisuuteen tuottaa laadukasta ruokaa, myös siihen, että se on taloudellisesti kannattavaa ja erilaiset riskit huomioon ottavaa, toteaa Savonialla maatilatalouden lehtorina toimiva Kati Partanen.
Hän on myös MTK:n johtokunnan jäsen ja viljelijöiden maailmanjärjestö WFO:n hallituksen jäsen.
– Maatalousyrittäjien tulee olla paitsi tuotannon osaajia, myös yrityksen talouden ja johtamisen osaajia, täydentää Partanen.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen on Savoniassa mahdollista hakeutua opiskelemaan osaamista syventävää ylempää korkeakoulututkintoa. Suositeltavaa on kuitenkin olla tutkintojen välissä työelämässä muutama vuosi.
