tutkimuskeskushanke

Luonnonvarakeskuksen tutkimushevoset muuttavat Harjuun

Image: 
Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto
Body: 

”Yhteistyö on merkittävä kehitysaskel”

 

Luonnonvarakeskuksen tutkimushevoset muuttavat Harjuun

 

Harjun oppimiskeskus on voittanut kilpailutuksen Luonnonvarakeskuksen tutkimushevosten hoidosta. Määräaikainen sopimus täysihoidosta alkaa vuoden 2021 alusta ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. Lisäksi hankintaan liittyy alustava optio vuosiksi 2024 ja 2025.

Kilpailutukseen osallistui useita toimijoita. Aiemmin tutkimushevosia on hoidettu Hevosopistolla Ypäjällä. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka toteuttaman tieteellisen työn ja teknologisen kehittämisen tuloksena syntyy palveluja ja lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle elinkeino- ja yritystoiminnalle.

Kilpailutuksen tavoitteena oli löytää hevosten ylläpitoon laadukkaat olosuhteet tuottava sekä monipuoliseen ja luottamukselliseen yhteistyöhön yltävä palveluntarjoaja.

Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen projektipäällikkö Juliska Storskrubb pitää yhteistyötä Luken kanssa hienona kehitysaskeleena.
-Luonnonvarakeskus on arvostettu toimija ja olemme todella iloisia ja otettuja valinnasta sen yhteistyökumppaniksi. Positiivista vaikutusta on varmasti ollut sillä, että olemme tehneet suuria satsauksia hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä aktiivipihaton osalta että myös Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen uuden teknologian myötä, hän sanoo.

Harjussa uskotaan yhteistyön tuotavan lisäarvoa sekä Lukelle että Harjulle.
-Luken hevostutkimuksella edistetään hevosalan kilpailukykyä, ja se sisältää esimerkiksi biologisen empiirisen tutkimuksen sekä hevosalaan laajemmin liittyvän yhteiskunnallisen ja vaikuttavuustutkimuksen. Olemme avoimia kaikelle yhteistyölle, joka tukee myös nykyaikaisen oppimiskeskuksemme tavoitteita, Storskrubb tiivistää.

Luken hevostutkimus on siirtynyt uuteen toimintamalliin, jonka mukaisesti hevoset siirtyvät kokeiden ja tutkimusjaksojen ajaksi Luken Jokioisten Intensiivitutkimuksen yksikköön. Muun ajan hevoset ovat täysihoidossa. Palveluntuottajaksi haettiin kumppania vastaamaan noin kymmenen suomenhevostamman ylläpidosta. Myös varsottaminen, varsojen hoito, kasvatus ja opetus voidaan sisällyttää hankittavaan palveluun. Lisäksi Harjun hevosia saatetaan käyttää tutkimusprojekteihin ja Luken hevosia sopimuksesta hyödyntää Harjun toiminnassa. Luke voi myös toteuttaa joitakin tutkimusta tukevia tai valmistelevia tutkimus- ja seurantatoimenpiteitä, kuten näytteiden ottoa, mittauksia tai terveyden seurantaa Harjun oppimiskeskuksen tiloissa ja avustuksella.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Juliska Storskrubb, p. 044 0460 879

suomi

Harju investoi ainutlaatuiseen hevosten tutkimustekniikkaan

Image: 
Body: 

Harju investoi ainutlaatuiseen hevosten tutkimustekniikkaan 

Rohkeat investoinnit hevosalan tutkimukseen jatkuvat Harjun oppimiskeskuksessa. Marraskuussa solmittiin merkittävä hankintasopimus, jonka ansiosta vielä tänä vuonna otetaan käyttöön ainutlaatuista hevosten ja ratsukoiden seuranta- ja mittausteknologiaa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös digitaaliset yhteistyö- ja innovaatioalustat tietojen tallennukseen ja jakoon. Hankinta liittyy kaksivuotiseen Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankeeseen, EERCF. Sen tarkoituksena on synnyttää alalle uudenlaista tutkimustoimintaa, tehostaa koulutusta ja parantaa hevosten hyvinvointia. -Haluamme nykyaikaistaa hevosalan toimintamalleja, sillä vallalla on vieläkin vanhentuneita ja luuloon perustuvia käsityksiä, sanoo projektipäällikkö Juliska Storskrubb. Syy hankintaa edeltäneeseen poikkeuksellisen pitkään, kuukausia kestäneeseen kilpailutusprosessiin on yksinkertainen.

-Valmista järjestelmää tähän ei ollut olemassakaan. Kokonaisuuden toteutus vaati monialaista yhteistyötä ja neuvotteluja, tiivistää projektipäällikkö Juliska Storskrubb. Tarkassa, hevosten reaaliaikaisessa paikannusjärjestelmässä tullaan käyttämään älypuhelimissakin vasta yleistymässä olevaa UWB-radioteknologiaa. Kilpailutus tehtiin neuvottelumenettelyllä, missä loppusuoralle valittiin 7 sopivaksi katsottua yritystä. Hankintapäätös tehtiin lokakuussa ja sopimus allekirjoitettiin vasta nyt. Kokonaisuuden toimittaa yhteistyössä kolme yritystä. Hevosten paikannusjärjestelmä aktiivipihattoon ja maneesiin tulee Noccelalta, tietojärjestelmät Fideralta ja projektin kokonaistoteutuksesta vastaa Love Corporation.
 

Yhteistyöyrityksillekin kyseessä on päänavaus hevosalalla. Esimerkiksi vuonna 2013 perustettu Fidera Oy on suomalainen teknologiayhtiö, jonka kehittämä analytiikkapalvelu mahdollistaa monipuolisen tiedonkeruun yhdistäen erilaisia sensori- ja videoanalytiikan työkaluja innovatiivisesti. Kohteita tai toimintaa reaaliaikaisesti seuraamalla saadaan tietoja, joita hyödynnetään prosessien tehostamiseksi ja erilaisten tietotarpeiden täyttämiseksi.

-Nyt tehty hankinta on tutkimushankkeelle erittäin keskeinen. Teknologian avulla kertyviä tietoja hyödynnetään tutkimus- ja kehitystyössä. Kun aktiivipihaton hevosiin kiinnitetään seurantalaitteet, näemme paljonko ja miten hevoset liikkuvat, ja voimme kehittää niiden elinympäristöä tietoon nojaten, sanoo Storskrubb. 

-Maneesissa ratsukon suorituksen onnistumista voi havainnoida seurantalaitteen avulla ja valmentaja huomaa kehittämistarpeet tarkasti, hän jatkaa. Myös Harjun ulkopuoliset vierailijat voivat hyödyntää laitteita valmennuksissaan. Tutkimushanke jatkuu heinäkuulle 2021. Tuloksia päästään esittelemään kaikille avoimessa hankeseminaarissa Harjussa 11.5.2021.

Hankkeen myötä on syntynyt paljon korkeakoulutasoista yhteistyötä. Harjuun on hankittu myös uuden sukupolven ratsastussimulaattori.
-On tärkeää jakaa tietoa. Esittelimme toimintaamme äskettäin esimerkiksi Jyväskylän yliopiston simulaatio-oppimisen seminaarissa, Juliska Storskrubb kertoo. Hankkeen alkuvaiheessa käyttöönotettu, automatikkaan nojaava hevosten elinympäristö aktiivipihatto ja sen myötä hevosten lisääntynyt ulkoilmaelämä on tuonut jo useita myönteisiä tuloksia.
-Hevoset ovat leikkisiä! Ja laumaelämästä sopivasti väsyttyään ne ovat opetuskäytössä rauhallisia, mikä on tärkeää. Henkilökunnalla työ on keskittynyt talliympäristön sijaan ulos. Työajat pysyvät hyvin kohtuullisina, esimerkiksi ruokinta-automaatit täytetään vain 1-2 kertaa viikossa, Storskrubb toteaa.
Rahoitus tutkimuskeskushankeeseen on saatu Kymenlaakson liiton kautta Uudenmaanliitolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta.

 

 

 

suomi

Harju tähtää ratsastuksen opetuksen simulaatiokeskukseksi

Image: 
Harjun oppimiskeskus aikoo hyödyntää simulaattoreita ratsastuksen opetuksen lisäksi myös tutkimukseen. Simulaattoreista voidaan hyötyä esimerkiksi ratsastajan asennon korjauksessa ja fysioterapeutin työssä. Käynnissä olevan hankkeen tavoitteena on tehdä uusia avauksia alalle ja löytää yhteistyökumppaneita tutkimuksen tekemisen tueksi
Body: 

Tutkimuskeskushanke tekee uusia avauksia hevosalalla

Harjun oppimiskeskukseen saapui lokakuun alussa jo toinen ratsastussimulaattori Englannista.

-Viime vuonna käynnistyneen koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen yksi tavoite on nousta simulaatiokeskukseksi ratsastuksen opetuksen osalta, kertoo projektipäällikkö Juliska Storskrubb. Simulaattoreita aiotaan käyttää ratsastuksen opetuksen lisäksi myös tutkimukseen.

-Suunnitteilla on useiden eri ammattikorkeakoulujen kanssa projekteja ja opinnäytetöitä, joissa tutkitaan esimerkiksi simulaattorin käyttöä ratsastajan asennon korjauksessa ja hyödyntämistä fysioterapeutin työssä. Harjun opiskelijat saavat mahdollisuuden nähdä miten ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytteitä tehdään ja voivat osallistua tutkimustyöhön. Pääsemme kaikki verkostoitumaan. Yhteistyö tuo myös näkyvyyttä tutkimustuloksille ja saattaa ne laajan yleisön tietoisuuteen, kertoo Storskrubb.

Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen tavoitteena onkin kehittää kansainvälisesti ainutlaatuinen keskus, joka tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja jakaa tutkittua tietoa alan käytännön työhön. Hanke hyödyntää uutta valmennusteknologiaa ratsukon taitojen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimuskeskuskokonaisuuden muodostavat 2019 valmistunut aktiivipihatto ja erilaiset mittauslaitteet ja -ympäristöt.
Parhaillaan käynnissä on hevosten seurantaan sekä aktiivipihatossa että ratsastusmaneesissa käytettävien laitteiden hankinta. Lisäksi rakennetaan digitaalista yhteistyö- ja innovaatioalustaa tiedon tallennusta ja jakoa ajatellen.

- Laitteita päästäneen asentamaan vielä tämän vuoden puolella, sanoo Juliska Storskrubb.

- Hevosten seurantajärjestelmästä nähdään miten paljon hevoset aktiivipihatossa liikkuvat ja miten ne viettävät aikaansa laumassa. Tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa. Maneesissa voimme nähdä ratsukon kulkemat tarkat tiet, katsoa ne tallenteena jälkikäteen ja hyödyntää havaintoja valmentamisessa. Ongelmakohtiin päästään tallenteilla eri tavalla kiinni kuin vain silmällä seuraamalla, projektipäällikkö kuvaa.
Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeeseen on saatu Kymenlaakson liiton kautta kaksivuotinen Euroopan aluekehitysrahaston tuki. Projektipäällikkö Juliska Storskrubbin kanssa hankkeessa pedagogisena asiantuntijana työskentelee Heidi Karjalainen ja projektiassistenttina Marita Haaja. Hankkeen etenemistä tukee monialainen ohjausryhmä.

 -Ohjausryhmässä on laaja-alainen asiantuntemus. Mukana ovat professori Anna Valros, apulaisprofessori Anna Mykkänen ja filosofian tohtori ja tutkija Heli Hyytiäinen Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta, hevosalan yrittäjä Riitta LahtelaMällinen Porvoosta, tutkimuspäällikkö Heidi Sjögren Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, professori Heikki Handroos Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja rahoittajan edustajana Kymenlaakson liitosta Mia Hämäläinen, kertoo projektipäällikkö Juliska Storskrubb.

Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen ohjausryhmään kuuluu laaja-alainen joukko asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, yritysmaailmasta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Kymenlaakson liitosta.

 

Hankkeen toimintaympäristöistä aktiivipihatto on jo osoittautunut erinomaiseksi hevosten seurannan osalta. Se on herättänyt valtavasti kiinnostusta oppimis- ja työympäristönä sekä opinnäyte- ja tutkimustyöalustana.

-Syksyllä meillä aloittavat opinnäytetöitä niin Savonia AMK:n, XAMK:in, HAMK:in kuin SAMK:in opiskelijat. Talvella on mukana opinnäytetyötä tekemässä Sanna Räisänen Savoniaammattikorkeakoulusta ja hän esimerkiksi mittaa hevosten pintalämpötiloja ja karvan pituutta huomioiden myös sääolosuhteet, kertoo Storskrubb.
-Viime talvena aktiivipihatossa tarkeni oikeinkin hyvin. Seurantalaitteet mahdollistavat hevosten tarkkailun reaaliajassa sekä tallenteena ja työajat pysyvät aktiivipihatossa hyvin kohtuullisina suhteessa hevosmäärään. Hevoset ovat oppineet esimerkiksi ruokinta-automaattien käytön hyvin. Kesällä aktiivipihatossa määritettiin jokaiselle hevoselle automatiikalla oma laidunaika, ynnää projektipäällikkö aktiivipihattokokemuksia. Harju otti aktiivipihaton käyttöön ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa.
- On tärkeää tehdä uusia avauksia alalla. Aktiivipihatto on uusi tapa pitää hevosia, siinä hevosen hyvinvointi tulee ykkösasiana. Hanke tarjoaa myös kiinnostuneille mahdollisuuden tulla tutustumaan uuteen teknologiaan, Juliska Storskrubb toteaa.

Lisätietoa: Projektipäällikkö Juliska Storskrubb p.044 0460879

 

 

suomi

Tutkimus luo uusia toimintatapoja hevosalalle

Image: 
Body: 

Harjun oppimiskeskuksen hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushanke ja ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa käyttöön otettu aktiivipihatto ovat jo ehtineet herättää laajaa valtakunnallista huomiota. Hankkeen projektipäällikkö Juliska Storskrubb on kutsuttu puhumaan aiheesta ammattilaisille ja harrastajille suunnatuille Goexpo Horse -messuille. Messut järjestetään Helsingissä helmikuun lopulla.

           

-Kerron kokemuksiamme aktiivipihatosta hevosten elinympäristönä, hyvinvoinnin näkökulmasta. Esillä on myös aktiivipihattoon kytketty Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushanke, johon on Kymenlaakson liiton kautta saatu kaksivuotinen Euroopan aluekehitysrahaston tuki, toteaa Juliska Storskrubb.

Storskrubb esiintyy messuilla perjantaina 28.2. klo 15.10-15.40 Infostagella. Harjun oma osasto löytyy paikalta 3 d 11, sieltäkin on siis saatavissa tietoa aiheesta.
Harjun ratsastajan ja hevosen fyysisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tutkimiskeskuksen tavoitteena on tulevaisuudessa aktiivisesti jakaa tutkittua tietoa ja hyväksi havaittuja toimintamalleja alan käytännön työhön.
-Nyt alkuvaiheessa tiedotetaan hankkeesta hevosalan toimijoille ja kartoitetaan yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna suunnitellaan myös hankkeen testiympäristö sekä mittaus- ja seurantajärjestelmät, listaa projektipäällikkö.
Hankkeessa keskitytään myös uuteen valmennusteknologiaan ja sen hyödyntämiseen ratsukon taitojen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä.
-Kertyvää tietoa hyödynnetään alusta alkaen myös opetuksessa, Juliska Storskrubb lupaa.
Hankkeen toteutuksista aiotaan tiedottaa koko hankkeen ajan aktiivisesti alan toimijoille ja yhteistyötahoille. Tänä vuonna aloitetaan myös tiedon julkaisujärjestelmänä toimivan digitaalisen yhteistyö- ja innovaatioalustan kehittäminen.
-Ensi vuoden aikana toiminta vakiintuu ja testiympäristöjen käyttöönoton myötä tieto karttuu. Tavoitteena on juurruttaa ja levittää projektin tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
Haluamme luoda hyväksi havaittuja pedagogisia malleja ammatilliseen koulutukseen ja mahdollisesti muillekin koulutusasteille, Storskrubb uskoo.
Tavoitteena on kehittyä kansainvälisesti ainutlaatuiseksi keskukseksi, joka tekee yhteistyötä hevosalan johtavien tutkijoiden kanssa.
-Tuloksista voivat hyötyä kaikki alalla. Hankkeen myötä alamme jo maaliskuussa julkaista blogia, joka osaltaan kertoo hankkeen aikaisista havainnoista ja tutkimustuloksista. Maaliskuussa aiheita ovat aktiivipihatto ja se, miten hevoset ovat siihen tottuneet ja miten pihatto on vaikuttanut laumaan. Myös pihaton tekniikkaa ja hyötyjä sekä hevostenhoitajan arkea siellä käydään läpi heti alkuun. Myöhemmin blogissa esitellään testiympäristöä ja pitkän aikavälin tuloksia.
- Aktiivipihaton käyttöönotto on sujunut hyvin. Taitovalmentajamme ja opiskelijamme ovat kouluttaneet hevosia käyttämään aktiivipihaton ruokinta-automaatteja. Ruokinnan automatisaatio on jo opetteluvaiheessa vähentänyt työvoiman tarvetta, projektipäällikkö kuvailee.
Aktiivipihattoympäristön rakentamisen tiedettiin myös lisäävän hevosten hyvinvointia. Selkeää näyttöäkin on saatu.
-Aktiivipihattoon siirtymisen jälkeen Harjun opetushevosilla ei ole ollut yhtään ähkyä, toteaa Storskrubb.
Ensimmäinen hevosten aktiivisuusmittaus toteutetaan maaliskuussa 2020. Tarkoituksena on selvittää heinäautomaatteja käyttävien hevosten kulkema matka vuorokaudessa.

Lisätietoa: Projektipäällikkö Juliska Storskrubb p.044 0460879
 

suomi